Moiiii! Sori tästä alkuselostuksesta tulee vähän ankee mutta mulla on vähän kiire pakata jouluks kaikki kamat mökille :D! Enjoy
Pian
bussi pysähtyi nytkähtäen. Ryhmä turisteja pulputti jotakin
vieraalla kielellä, ehkä saksalla. Hyppäsimme ulos bussista.
Odotin ”joulun ihmemaan” näkemistä paljon vaikka en sitä
tahtonutkaan myöntää. Joulupukin maan sisäänkäynti oli suuri
piparkakuista rakennettu kaari.
-Tohon
on kulunut paljon taikinaa, sanoin osoittaen valkoisella
kuorrutteella peitettyä kaarta.
-Niin
on, ja kuorrutusta myös, Niall myönsi ja veti minut mukaansa
juoksuun.
-Ollaan
hetki lapsia, hän jatkoi.
-Eletään
jouluparatiisia! Kiljuin ja heitin poikaa lumipallolla. Niall vastasi
heti ja märkä lumipallo läsähti naamalleni. Juoksin
Karkkikauppaan pakoon. Karkkikauppa oli täynnä ”Joulumuorin
herkkuja”Seinille oli ripustettu karkkikeppejä ja piparinauhoja.
Kiertelimme kaupassa miettien mitä ostaisimme. Lopulta Niall osti
meille molemmille pussillisen ”Joulumuorin pikkuleipiä.” Sen
jälkeen lähdimme kohti ”Joulupukin pajaa.” Siellä pikkulapset
tuijottivat sormi suussaan tonttuja jotka paketoivat, rakensivat ja
siivosivat pajassa. Katselimme tonttujen touhuilua hetken aikaa mutta
pian jo suunnistimmekin kohti ”Joulupukin työhuonetta” Jono
pukin luo johti ulos asti mutta astuimme nöyrinä jonon perille.
Jono koostui suurimmaksi osaksi noin 3-8 vuotiaista lapsista ympäri
maailmaa. Lopulta pääsimme pukin luo. Kerroimme pukille matkastamme
Suomeen ja kaikista kommelluksistamme matkan aikana. Jätimme
kuitenkin mainitsematta sen, ettemme enää edes uskoneet joulupukin
olemassaoloon. Ennen lähtöä käväisimme vielä katsomassa poroja.
Kun kysyin porojen hoitajalta ”Missä Petteri Punakuono on?” hän
vain nauroi ja kertoi poropojan olevan juuri lomailemassa Hawajilla.
Porot olivat erittäin suloisia ja lopuksi saimmekin käydä
rekiajelulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti