Moroo!
Täällä luukku 16! Mulla alkaa oikeesti tulla jo kiire näitten
joulukalenteriluukkujen kanssa.... :D Pitää tänään kirjottaa.
Kommentoikaa vaan ihan rohkeesti mitä tykkäätte! Enjoy!
Seuraavana
aamuna nukuin pitkään. Lähdön hetki lähestyi, niinkuin myös
joulu. En ollut edes ymmärtänyt kuinka nopeasti aika olikin
kulunut. Enää kaksi yötä jouluun. Samalla heräsi päässäni
ajatus. Mitä antasin Niallille joululahjaksi? Vaikka
olimme tunteneet vasta viisi päivää, oli Niallista jo tullut
erittäin hyvä ystävä minulle. Laahustin väsyneenä suihkuun ja
päätin heti aamiaisen jälkeen lähteä kylälle katsomaan
joululahjaa Niallille. Tämä ei haitannut, sillä Niall vietti tämän
päivän perheensä kanssa.
Aamiaisen
jälkeen tosiaan lähdin. Otin lompakkoni ja kävelin bussipysäkille.
Ulkona oli tuulista ja kylmä viima puhalsi ikävästi päin kasvoja.
Nousin seuraavaan bussiin joka onneksi saapuikin viiden minuutin
kuluttua. Pääni ei enää ollut onneksi kipeä joten pystyin
viettämään aivan normaalia lomaa.
Noin
puolentunnin kuluttua bussi pysähtyi. Nappasin laukkuni ja nousin
ulos bussista. Kylällä ei ollut paljonkaan kauppoja. Joku
vaateliike, ravintola, matkatavaramyymälä sekä pieni kioski.
Astuin matkatavaramyymälään. Katselin myytäviä tuotteita ja
pitkän pohdinnan jälkeen päädyin puiseen kuksaan jossa luki
Niall. Jouduin maksamaan siitä paljon, mutta kannatti. Seuraavaksi
löysin itseni syömästä herkullista päiväruokaa viereisessä
ravintolassa. Lähdin seuraavalla bussilla hotellille. Näpyttelin
Niallille viestin:
”Mennäänkö
tänään myöhemmin Huskyajelulle? Sophia”
Pian
poika vastasikin:
”Jos
lupaat ettet törmää puihin :D. Niall”
Bussin
tasainen hyrinä sai minut väsymään ja kun raotin silmiäni
viimeisen kerran näin Bussin ikkunaan piirtyvän jäisen kultakukan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti